TEHOKKAAKSI TAUOILLA?

Miten usein olet huomaamattasi istunut ja tuijottanut tietokoneen ruutua niin pitkään, että jäseniä särkee, silmät ovat väsyneet, ajatus ei juokse, eikä päänsärkykään ole kaukana? Huomaatko ajattelevasi, että eikös ahkera ihminen tee töitä tauotta?

Kuulostaako tutulta? Tekemisen imussa taukojen pitäminen helposti unohtuu ja onkin valitettavaa, ettei keskeytyksetön työskentely kuitenkaan lisää työn tehokkuutta. Tulos on itseasiassa päinvastainen. Aivot tarvitsevat taukoja, kuten koko keho. Paras tapa saada työskentelyyn lisää virtaa on pitää kunnollinen tauko, nousta ylös, liikkua sekä pyrkiä kokonaan irrottautumaan kyseisestä askareesta.

Kuva: Pixabay

On hassua että, vallitseva käsitys taukojen pitämisestä on voinut johtaa mielikuvaan työntekijän laiskuudesta. Useat tutkimukset kuitenkin kumoavat tämän väitteen, vaikka se saattaakin kuulostaa hiukan utopiselta. Palauttavan tauon ansiosta työntekijän on havaittu olevan tehokkaampi ja luovempi. Selitys tälle löytyy siitä, että ajatus kulkee kirkkaampana taukojen ansioista eikä työntekijä ole vielä ennättänyt väsähtämään tai keho puutumaan. Tauotuksen pitääkin tapahtua jo ennen väsymyksen tunnetta. Monilla perinteisillä aloilla tauot ovat määritelty työehtosopimuksissa ja ne toteutuvatkin mutkattomasti, mutta entä mikä taukojenpitämisen tilanne on pääte- ja ajattelutyössä? Lienee nimittäin selvää, että erilaiset työtehtävät vaativat erilaista palautumista. Fyysistä työtä tekevä kaipaa kehoa palauttavaa taukoa, kun taas ajattelutyössä työskentelevälle palauttavana tekijänä toimii kehon liike ja ajatusten siirtäminen hetkeksi pois intensiivisistä työtehtävistä. Tutkijat ovatkin havainneet, että istumatyössä tauottamisen pitäisi tapahtua jo noin 25-40 minuutin päästä, kun henkilö on istunut päätteelle. Se, milloin tauko tulisi aloittaa, on henkilökohtaista ja mikä sopii parhaiten kyseiselle henkilölle, selviää vain kokeilemalla.

Miksi työn tauottaminen on tärkeää

kehon ja mielen kannalta?

Päätetyötä tehdessä alaselän ja niskan jäykkyys sekä silmien rasitus koetaan usein suurimpina murheen aiheina istumatyön kuormittavuudesta puhuttaessa. Tämä korostuu varsinkin nyt kun työskennellään kotoa käsin kannettavalla tietokoneella ja milloin missäkin työpisteessä. Liikuntafysiologi Arto Pesola nostaa esille Ylen uutisartikkelissa kolme fyysisesti vaarallisinta asiaa istumatyössä:

1. Ensimmäisenä Pesola mainitsee sen, kuinka istuessa kehosi isot lihakset ovat passiivisina ja kuluttavat siksi vain vähän energiaa, millä on useita negatiivisia seurauksia aineenvaihdunnalle.
2. Toinen hälyttävä asia istumisessa on sen vaikutus tuki- ja liikuntaelinten rakenteisiin, sillä huono istuma asento venyttää ja heikentää selän alaosan lihaksia, jolloin niiden kyky hoitaa tehtäväänsä tukilihaksina heikentyy.
3. Kolmanneksi istuma asennossa paine lisääntyy reiden takaosiin ja lantion alueelle, jolloin niiden aineenvaihdunta heikentyy entisestään. Istumisella onkin havaittu olevan yhteys myös siittiöiden heikentymiseen ja paksusuolen syöpään. (Heiskanen 2014.)

Tauottaminen on tärkeää myös mielen kannalta, sillä aivomme tarvitsevat aikaa prosessoida asioita. Tärkeää on myös tekemisen mielekkyys, jota tauot auttavat. Eli, kun palaat tauon jälkeen työpisteellesi, sinulla on jotain minkä jatkamista odotat ja se voi olla erittäin mielekästä ja innostavaa. Tätä puoltaa tutkimus (Nelson, Meyvis & Galak 2009) jossa tutkittiin mitä tapahtuu, kun suosikki TV-ohjelmaasi lisätään taukoja, eli mainoksia. Tutkimus osoitti, että kun palaat ohjelmaasi kaupallisilta tauoilta, nautit sarjastasi enemmän ja näin saat pienen mielen boostauksen. Tämä tarkoittaa sitä, että tauottamalla jotain ja palaamalla asian pariin myöhemmin, mielihyväsi on korkeammalla.

Avainasia on se, että aina kun teet jotain mikä on sinulle mielekästä ja mihin sinun on helppo uppoutua, muista pitää taukoja, koska siten nautit enemmän siitä mitä teet. Näin estät myös hedonista adaptaatiota, mikä tarkoittaa sitä, että kun ihminen tottuu ja sopeutuu siihen mitä hänellä on, eikä se tuo enää samanlaista nautintoa, kun ensimmäisellä kerralla, kun hän pääsee ostamaan, kokeilemaan tai tekemään jotain uutta mikä aiheuttaa hänelle nautintoa.

Tauot lisäävät siis tehokkuutta ja tuloksellisuutta, joka on varsinkin kannattavan liiketoiminnan kannalta olennaista. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen teettämässä tutkimuksessa käsiteltiin toimistotyöntekijöiden tauottamisen vaikutusta työhön sekä työhyvinvointia. Tutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, kuinka taottaminen tuo organisaatiolle useita tuloksellisuuteen vaikuttavia hyötyjä, kuten lisää yksilön tuottavuutta. Lisäksi sairaspoissaolopäivien määrä oli myös rinnastettavissa tauottamiseen. Tämän lisäksi organisaatiolle koitui tauottamisesta myös taloudellisia hyötyjä. Erittäin aktiivisten tauottajien tuottavuus oli korkeampi kuin vähemmän taukoja pitäneillä työntekijöillä. Tutkimustulokset kertovat aktiivisten tauottajien tehon vastaavan 1,50 € hyötyä työtunnilta. (Punakallio ym. 2018, 91.) Tämänkin tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että taukojen lisääminen työpäivään parantaa työntekijöiden tuloksellisuutta.

Säännöllisillä tauoilla työntekijöistä saadaan hyödynnettyä enemmän heidän potentiaaliaan, positiivista otetta ja näin intoa riittää enemmän työntekoon. Lisäksi tauottaminen auttaa vähentämään virheitä ja tapaturmia työpaikalla.

Kuva: Pixabay

Tauota näin:

1. Suunnittele tauot etukäteen. Voit laittaa kellon soimaan tai ladata tietokoneellesi tauotustyökalun.
2. Keskity 25-40 minuuttia täysin siihen mitä teet. Pyri sulkemaan kaikki häiriötekijät ympäriltäsi.
3. Jos et voi lopettaa työtäsi vielä 30-40 min jälkeen nouse seisomaan ja jatka työskentelyä seisoen vielä n. 8 minuuttia.
4. Pidä tauko viimeistään 40-50 min työskentelyn jälkeen.5. Nouse ylös ja tee jotain ihan muuta n. 5-10 min.
6. Palaa työpisteellesi kuitenkin vasta, kun koet olevasi palautunut ja vireystilan olevan hyvä.

Miltä kuulostaa? Toivottavasti tehokkaalta, sillä usko tai älä, sitä se on. Ja, jotta se ei jää uskon asteelle suosittelemme kokeilemaan tätä käytännössä, vaikkapa heti. Suosittelemme siis rohkeasti ottamaan taukoja, ennakoimaan niiden tarvetta ja ennen kaikkea voimaan hyvin kotona, koulussa ja työpaikoilla.

Lähteet:

Heiskanen, Jukka-Pekka 2014. Mikä siinä istumisessa on niin vaarallista? Asiantuntia vastaa. Ylen artikkeli. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/20/mika-siina-istumisessa-niin-vaarallista-asiantuntija-vastaa. Viitattu 22.10.2020

Punakallio, Outi, Halonen, Janne, Pehkonen, Irmeli, Turpeinen, Merja, Turunen, Jarno, Remes, Jouko, Lusa, Sirpa & Miranda, Helene 2018. Toimistotyöntekijöiden työhyvinvointi - tauottamalla vähemmän istumista ja lisää yhteisöllisyyttä? Tutkimusraportti.Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tutkimushanke/toimistotyontekijoiden-tyohyvinvointi-tauottamalla/. Viitattu 22.10.2020

Nelson, Leif D, Meyvis, Tom & Galak, Jeff 2009. Enhancing the Television-Viewing Experience through Commercial Interruptions. Journal of Consumer Research. https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.595.7861&rep=rep1&type=pdf. Viitattu 29.10.2020